Minut tehtiin
sudenkyynelistä
ajattoman ajan
polttavassa pimeydessä.
Iätön nainen
minut synnytti.
Sieluni herätessä,
muotoutuessa,
avautuessa
kuin kukan nuppu
ne kylvivät
tuhon siemenet.
Istuttivat minuun
levottomuuden ja ahdistuksen,
pakon kulkea.
Ihooni ne kirjoittivat
menneiden aikojen kirouksensa.
Leikattuaan minulta kielen
en osannut puhua,
enkä enää ymmärtänyt.
Jos ikinä ymmärsinkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti