maanantai 29. marraskuuta 2010

en tiedä kenet tappaisin

herään peiton kuristukseen öisin ja haron tyhjyyttä tavoittelen sinua kättäsi ihoasi kosketustasi varmuutta siitä että olet nukun lapsellisesti se tyyny vierelläni jossa sinun tuoksusi vielä hetken viivähtää yö kääntyy aamuhämäräksi minun ikäväni on ja pysyy

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti