Hyvää Uutta Vuotta 2018.. voi helvetti.

Otsikosta päätellen en ole niin innoissani vaihtuneesta vuodesta, but I'm coping... ja nyt ei takerruta ahdistukseen.

Lisään kökösti kaksi videota samaan postaukseen, sillä en muista, että olisin alempaa julkaissut aikaisemmin ja ylläoleva soveltuu tähän vuodenvaihdeteemaan, kun eilen illalla katseltiin raketteja Lahden yllä.

Joikulla on vähän omalaatuinen tapa reagoida raketteihin. Täytyykö tähän nyt sitten vielä lisätä lauseke kukkahattutätejä varten, että en ole koiraa pakottanut seuraamaan raketteja, takanani oleva parvekkeen ovi on auki ja koira voi oman vapaan tahtonsa mukaan siirtyä sisätiloihin, jos kokee sen tarpeelliseksi. Koirasta huolimatta haluan kuitenkin juhlistaa uutta vuotta edes katselemalla ilotulitteita ja koiran omistaminen ei tule siihen millään tavalla vaikuttamaan nyt tai myöhemminkään.

Rakettien haukunta on muodustunut eräänlaiseksi uudenvuodenperinteeksi tässä vuosien varrella. Vuosi ei ala hyvin, jos ei saa vähän luvan kanssa haukkua. Koirasta yleensä tuntee sen kihelmöinnin, kun viimeinen lenkki käydään heittämässä ennen sisätiloihin linnoittautumista ja kaikkea tekisi mieli haukkua. Illan mittaan puhahdellaan ja tuhahdellaan ulkoa tuleville paukahduksille, mutta yleensä riittää kun en reagoi koiran reagoimiseen mitenkään. Televisiohan pyöri taaskin koko illan, joten ei noita paukkuja loppupelissä edes kunnolla havaittu ja koirat suurimman osan iltaa nukkuivat yhdessä kasassa.

Paria minuuttia vaille keskiyön sitten havahduinkin jo, että raketit menevät ohi suun, jos en siirry parvekkeelle. Eihän tänne kuoppaan mitään näkynyt, mutta taivas (tai pilvet, oikeastaan) välkkyi ja tilanne muistutti epämääräistä tykistökeskitystä. Vanhalle sotakoiralle iski PTSD.



Seuraavan videon kommenttiraita on aivan jäätävä, mutta en jaksa välittää. Hävetköön kuvaaja keskenään. Joiku rauhoitettiin eturauhastutkimusta varten, kun oli pissaillut sisään muutaman kerran kuluneena syksynä ja viimeisen parin viikon sisään useamman kerran. Epäilin virtsatietulehdusta, mutta bakteeriviljelystä ei löytynyt mitään ja eturauhanenkin oli kunnossa. Sain ohjeeksi jatkaa erikoislääkärille, jos inkontinenssi jatkuu. Varpaanväleistä lääkäri diagnosoi myös hiivan, joten hain äijälle varvasshampoota, jolla ongelman pitäisi rauhoittua tai lähteä kokonaan pois.