maanantai 20. joulukuuta 2010

Kun lakkaa salailu, lakkaa ongelmatkin.

Juokseminen tekee minut hulluksi. Rakastan sitä. Rakastan vauhtia, järjetöntä vapauden tunnetta. Rakastan sitä huumaantunutta oloa. Rakastan koirien haukkua, innostusta. Se tarttuu minuunkin ja minä juoksen kuin pakenisin aran kauriin tavoin, vaikka sisälläni elävän metsästäjän rinnassa sykkii peloton soturinsydän. Minä sykin elämää niillä askelilla. Silmänräpäyksen mittaisen ajan minä en ole enää ihminen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti