keskiviikko 4. elokuuta 2010

Minut tehtiin sudenkyynelistä ajattoman ajan polttavassa pimeydessä. Iätön nainen minut synnytti. Sieluni herätessä, muotoutuessa, avautuessa kuin kukan nuppu ne kylvivät tuhon siemenet. Istuttivat minuun levottomuuden ja ahdistuksen, pakon kulkea. Ihooni ne kirjoittivat menneiden aikojen kirouksensa. Leikattuaan minulta kielen en osannut puhua, enkä enää ymmärtänyt. Jos ikinä ymmärsinkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti