Sekavuuskohtaus.

Susi sisälläni huutaa niin, että pääni uhkaa räjähtää. Ääni kimpoilee pitkin kalloani, värisee luissani ja tärykalvoillani. Pyydän anteeksi ja sinä kysyt miksi, vaikka oletin sinun tietävän miksi. Toivon, että käskisit minut nukkumaan, sillä en selvästikään ole kykenevä kommunikoimaan selkeästi ja olemaan käyttäytymättä oudosti. Väsymys tekee minusta pellen, minä teen itsestäni pellen. Ja se susi, se tekee minusta pelkästään hullun. Olen juossut toissa päivänä, eilen ja tänään. Kuinka paljon minun pitää vielä juosta, jotta se suostuu olemaan edes hetken hiljaa? Minusta tuntuu, etten ymmärrä enää puhetta. Punainen lanka on kadonnut jo aikaa sitten kirjoituksistani; kai minä päästin sen vahingossa, tai en minä tiedä. Huomenna on aamu ja minun pitäisi olla bussiasemalla odottamassa sinua. Vaikka en saa itsestäni taas selkoa, pelkään olevani sekaisin, skitsofreenikko tai narsisti. Mieluiten olisin vain sekaisin, mutta en voi sitä itse päättää. Kuollutkin haluaisin olla, mutta en juuri nyt. En huomennakaan vielä. Kaipaan sitä yhtä ihan liian paljon. Epäterveellistä, kuluttavaa suhdettani siihen ihmiseen, jolle en ollut kuin esine. En minä osaa rakastaa enää normaalisti, en osaa olla ilman fyysistä läheisyyttä. Kosketusta ja halauksia ja suudelmia. Minua ahdistaa, kun puhut minulle. Kun sanot, että hiusteni kurittomuus on kaunista. En osaa olla, en tiedä miten päin minun pitäisi olla. Katsoa tuonne vai tänne vai hymyillä vain typerästi. Et sinä näe minua tosin, mutta huomenna näet. Sanot, että olisi mentävä nukkumaan. Ehkä huomaat sekavuuteni ja ahdistukseni. Sinun on herättävä viideltä valmistautumaan lähtöön, kysyin, että nypitkö kulmakarvasikin. Typerä vitsi. Turhamaisuutta, jolle sinä ja minä naureskelemme omassa pienessä kuplassamme. Kaksi metsäläistä, kuuluvat yhteen ja rakastavat, tai ainakin toinen rakastaa, toinen epäröi ja vastustelee ja yrittää rakastaa, mutta ei tiedä, mitä päässään liikkuu. Silmätkö vain vai jotain muutakin. En tiedä en tiedä en tiedä en tiedä en tiedä en tiedä en tiedä. Ahdistaa. Ahdistaa, etten tiedä?